WHO

WHO (World Health Organization, Maailman Terveysjärjestö)

Maailman terveysjärjestön (WHO) akupunktiota käsittelevään meta-analyysiin otettiin mukaan kaikki vuoteen 1998 mennessä julkaistut tiukat kriteerit täyttävät akupunktiotutkimukset (yli 250 kpl). Tulokset julkaistiin vuonna 2002 WHO:n raporttina: ”Acupuncture: Review and Analysis of Reports on Controlled Clinical Trials”. Näyttää siltä, että WHO:lla ei ole enää kirjan muodossa olevaa raporttia myynnissä omilla verkkosivuillaan. Raportti on saatavana myös täältä.

Raportin luvussa 2 on katsaus analysoituihin tutkimuksiin. Yhteenvetona kivun hoidosta todetaan, että akupunktio toimii paremmin kuin placebo useimmissa kiputiloissa ja että sen tehokkuusaste kroonisen kivun hoidossa on verrattavissa morfiiniin.

Analysoiduissa tutkimuksissa on tutkittu vain 107 erilaista vaivaa ja tautia. Luvussa 3 ne jaetaan seuraaviin neljään ryhmään. Suluissa on ryhmään kuuluvien vaivojen ja tautien lukumäärä. Erityisesti todetaan, että ryhmäjako ei tarkoita, että vain mainittuja vaivoja ja tauteja voi akupunktiolla hoitaa vaan että vain mainituista vaivoista ja taudeista löytyi tiukat vaatimukset täyttäviä tutkimuksia.

1. 1. 1. Vaivat ja taudit, joihin akupunktio on tieteellisen tutkimuksen perusteella tehokas hoito (28 kpl)
      2. Vaivat ja taudit, joihin akupunktion parantava vaikutus on osoitettu, mutta lisätodisteita tarvitaan (63 kpl)
      3. Vaivat ja taudit, joiden hoitoa akupunktiolla kannattaa kokeilla, koska hoito muilla tavoin on vaikeaa (9 kpl)
      4. Vaivat ja taudit, joita voidaan yrittää hoitaa akupunktiolla, jos tekijällä on riittävä lansimaisen lääketieteen tietämys ja sopivat lääketieteelliset monitorointilaitteet (7 kpl)

Raportin luvussa 4 on lyhyt yhteenveto jokaisesta analysoiduista tutkimuksesta.

Raportin mukaan akupunktiotutkimusta vaikeuttaa mm. se, että akupunktiohoidon parantava vaikutus riippuu hyvin paljon akupunktiohoitajan ammattitaidosta, hänen kyvystään ja taidostaan valita ja löytää akupunktiopisteet ja käyttää neulaa. Tämä voi osittain selittää eri tutkijoiden saamien tutkimustulosten erot ja epäjohdonmukaisuudet vaikka heidän tutkimustensa metodologinen perusta on yhtä hyvä.